Vuoden 2026 kupla: tekoäly
mr.ilkevich
Nvidia, OpenAI, Oracle ja AMD: miten muutama yhtiö sulkee tekoälysijoitusten kehän
Nykyinen tekoälybuumi ei ole pelkkä teknologinen vallankumous, vaan monimutkainen verkko jättiläisten keskinäisiä sopimuksia, joissa yhtiöt samaan aikaan kilpailevat ja tukevat toisiaan.
Tänään Nvidia aikoo sijoittaa OpenAI:hin, joka puolestaan ostaa pilvikapasiteettia Oraclelta. Oracle ostaa siruja Nvidialta, ja sillä on osuus CoreWeavesta, yhtiöstä, joka tarjoaa tekoälyinfrastruktuuria samalle OpenAI:lle.
Syntyy eräänlainen sijoitusten kehä, jossa raha ja laskentateho kiertävät samojen osapuolten välillä.
Suurten pelaajien suljettu ekosysteemi
Tekoälymarkkina kehittyy vauhdilla, ja eturintamassa on vain muutama yhtiö. Ne sijoittavat toisiinsa varmistaakseen pääsyn valtaviin resursseihin, sekä pääomaan että laskentatehoon.
Näiden sopimusten arvo on jo satoja miljardeja dollareita, mikä on työntänyt Yhdysvaltain osakemarkkinan kursseja selvästi ylös ja nostanut indeksejä kaikkien aikojen huippuihin.
Mutta tällainen pääoman keskittyminen harvoille herättää kysymyksiä. Asiantuntijat varoittavat: kun raha kiertää yhden ekosysteemin sisällä, se voi luoda kasvun illuusion todellisen kannattavuuden sijaan.
Ylikuumenemisen ja "kuplan" riskit
Analyytikot Oxford Economicsilta muistuttavat dotcom-ajan rinnastuksista. Silloin ylisuuret sijoitukset teknologiayhtiöihin johtivat markkinaromahdukseen 2000-luvun alussa.
«Neljännesvuosisadan takainen kokemus ei välttämättä toistu, mutta nykyisten sijoitusten mittakaava viittaa jo merkittäviin riskeihin», Oxford Economicsin analyytikot toteavat tutkimuksessaan.
Jos käy ilmi, että tekoälyn tehokkuus ja tuottavuus eivät vastaa odotuksia, edessä voi olla teknojättien osakkeiden jyrkkä korjausliike, joka osuu koko Yhdysvaltain talouteen.
Uusi sopimus: OpenAI ja AMD
Ketjun seuraava lenkki ilmestyi aivan äskettäin. OpenAI, ChatGPT:n kehittäjä, ilmoitti kumppanuudesta AMD:n kanssa, joka valmistaa tekoälysiruja.
Sopimuksen ehtojen mukaan OpenAI ostaa AMD:n prosessoreita (summaa ei kerrota) ja saa vastineeksi oikeuden jopa 10% osuuteen puolijohdeyhtiöstä.
Alle kuukautta aiemmin Nvidia lupasi sijoittaa jopa 100 miljardia dollaria itse OpenAI:hin.
«Olen iloinen yhteistyöstä AMD:n kanssa ja siitä, että voimme käyttää heidän sirujaan käyttäjiemme palvelemiseen!» kirjoitti OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman X:ssä (entinen Twitter).
Kiinnostavaa on, että AMD ja Nvidia ovat suoria kilpailijoita, mikä tekee näistä rahoituskytköksistä entistä paradoksaalisempia. Nvidian edustajat kieltäytyivät kommentoimasta, ohjautuvatko OpenAI:hin sijoitetut varat välillisesti kilpailijan sirujen ostoon.
Maailmanlopun skenaario: toistaako tekoäly dotcom-kuplan?
Jotkut analyytikot katsovat Nvidian ja OpenAI:n sopimusta ja kokevat déjà-vun. Kaikki tämä on nähty jo 90-luvun lopulla, kun dotcom-kupla paisui.
Silloin, maaliskuussa 2000, Nasdaq Composite -indeksi romahti 77% ja pyyhki pois miljardeja dollareita teknologiayhtiöiden markkina-arvosta. Kesti 15 vuotta, ennen kuin markkina palasi entisiin korkeuksiin.
Historia voi toistua
«Tekoälyn ekosysteemissä on terve ja epäterve osa», sanoo Gil Luria, teknologiaan erikoistunut DA Davidsonin johtaja.
Hänen mukaansa epäterve osa on «lähipiirin väliset kaupat», joissa samat yhtiöt sijoittavat toisiinsa ja luovat suljetun kehän, joka pitää niiden arvostusta keinotekoisesti yllä.
Jos sijoittajat päättävät, että jättien väliset kytkökset käyvät liian tiiviiksi, markkina voi «jäähtyä». Wall Streetillä sitä kutsutaan yleensä yksinkertaisesti: puhjennut kupla.
Altman: «Tämä on normaali sykli»
OpenAI:n johtaja Sam Altman yrittää viilentää puheita lähestyvästä romahduksesta.
Hän väittää, että nousut ja laskut ovat luonnollinen osa minkä tahansa toimialan kehitystä:
«Niiden kymmenen vuoden, jotka olemme jo toimineet, ja edessä olevien vuosikymmenten välillä tulee sekä nousuja että laskuja. Ihmiset sijoittavat liikaa ja menettävät rahaa. He sijoittavat liian vähän ja jäävät tuotoista paitsi»
Niin. Paljon. Rahaa.
«Kupla»-puheista huolimatta halu sijoittaa tekoälyyn on yhä kyltymätön.
Riskit painavat toistaiseksi vähemmän kuin mahdollisuus valtaviin voittoihin, ja juuri sillä Wall Street elää ja hengittää.
Monet sijoittajat eivät tänään pohdi sitä, onko tekoälyn nykyinen kehitysvauhti todellinen, vaan toista asiaa: ehtivätkö yhtiöt ansaita riittävän nopeasti oikeuttaakseen satojen miljardien sijoitukset.
«Jotta tämä valtava kokeilu ei päättyisi katastrofiin, OpenAI:n ja sen kumppaneiden on tuotettava valtavia tuloja ja voittoja: niillä pitää maksaa kaikki sitoumukset ja samalla varmistaa sijoittajille tuotto»,
Kasvun illuusio vai uusi aikakausi?
Niin kauan kuin teknoyhtiöiden osakkeet nousevat ja sijoittajat rikastuvat, harva haluaa puhua «maailmanlopun skenaariosta».
Viikon puolivälissä yli 35% S&P 500:n koko markkina-arvosta, eli 20 biljoonaa dollaria, oli vain seitsemän teknologiayhtiön varassa. Wall Streetillä niitä kutsutaan «Mahtavaksi seitsikoksi».
Ne ovat Apple, Alphabet (Google), Amazon, Meta (Facebook), Microsoft, Nvidia ja Tesla, ja jokainen niistä sijoittaa aktiivisesti tekoälyyn.
Lopulta, kun kaikki jahtaavat seuraavaa «tekoälyvallankumousta», kysymys pysyy samana:
onko kyseessä teknologinen renessanssi vai uusi kupla, joka vain odottaa puhkaisijaansa?
